Perustuotanto

Perustuotanto on sähköjärjestelmän tuotantokapasiteetin osa, jolla katetaan verkon perustason kuormitus. Siinä tuotanto pyritään pitämään käytössä suurimman osan ajasta, ja sen tavoitteena on tarjota vakaata, luotettavaa sähköä riippumatta kulutuksen hetkellisistä vaihteluista. Perustuotanto toimii vastapainona järjestelmän säätö- ja huipputuotannolle sekä uusiutuvalle tuotannolle.

Perustuotantoon kuuluvat laitokset, joilla on korkea käytettävyys, alhainen muuttuva kustannus ja hyvä luotettavuus. Tyypillisiä esimerkkejä ovat ydinvoima, suurten vesivoimareservoaarien hyödyntäminen sekä joissakin järjestelmissä kivihiili- ja yhdistetyn lämmön ja voiman (CHP) laitokset. Rooliin vaikuttavat alueellinen energiapolitiikka sekä polttoaineen saatavuus ja markkinamalli.

Roolinsa vuoksi perustuotanto on tärkeä osa sähköverkon vakauden takaamista ja kapasiteetin varmistamista. Sen tuotanto on usein ennakoitua ja vähemmän altis sääilmiöille verrattuna tilanteisiin, joissa tuuli- tai aurinkosähkö tuottaa suuria määriä. Kun uusiutuvat energianlähteet lisääntyvät, baseloadin rooli voi muuttua: järjestelmä tarvitsee yhä enemmän säätö- ja varastointikapasiteettia sekä joustavuutta heijastavaa tuotantoa.

Siirtymä kohti vähähiilistä energiajärjestelmää vaikuttaa perustuotannon tulevaisuuteen. Päästövähennykset, teknologinen kehitys ja markkinahankkeet, kuten kapasiteettimarkkinat sekä energianvarastointi, muovaavat sitä, miten baseload-pohjaisen tuotannon tarvetta ja käyttöä suunnitellaan.