Ohjelmistotarpeita

Ohjelmistotarpeita kuvaa sidosryhmien toiveet ja vaatimukset ohjelmiston toiminnasta, laadusta sekä rajapinnoista. Nämä tarpeet ohjaavat suunnittelua, kehitystä sekä testauksen ja hyväksynnän kriteerejä. Vaatimukset jaotellaan tyypillisesti toiminnallisiin ja ei-toiminnallisiin; toiminnalliset määrittelevät, mitä järjestelmän on tehtävä (esimerkiksi käyttöliittymätoiminnot, tiedonsiirto tai integraatiot toisiin järjestelmiin), kun taas ei-toiminnalliset liittyvät laadullisiin ominaisuuksiin kuten suorituskyky, turvallisuus, käytettävyys, luotettavuus ja ylläpidettävyys.

Vaatimusten hankinta ja analyysi eli elicitointi tehdään sidosryhmiä kuullen. Yleisimmät menetelmät ovat haastattelut, työpajat, havainnointi sekä käyttötapaukset ja käyttäjätarinat. Saatu tieto mallinnetaan ja kirjataan esimerkiksi backlogiin tai spesifikaatioon, ja kriteerit hyväksynnälle määritellään etukäteen.

Vaatimusten hallinta varmistaa, että vaatimukset pysyvät jäljitettävissä ja hallinnassa läpi projektin. Tähän kuuluu baseline, muutostenhallinta ja jäljitettävyys sidosryhmiltä toteutukseen. Priorisointi on oleellista liiketoiminnan arvon maksimoimiseksi; käytettyjä keinoja ovat esimerkiksi MoSCoW-malli ja Kano-malli.

Lopuksi vaatimusten validointi ja varmennus varmistavat, että järjestelmä täyttää sekä liiketoiminnan että käyttäjien tarpeet ennen hyväksyntää.