Offshorevoimaloihin

Offshorevoimaloihin viittaa merialueille sijoitettujen voimalaitosten kehitys ja käytäntö, jossa energia tuotetaan merellä eikä maalla. Keskeinen osa tätä ilmiötä on offshore-tuulivoima, mutta alan tutkimus ja investoinnit kattavat myös aalto- ja virtaenergiaan sekä harvemmin merelle sijoitettuja aurinkopuistoja ja hybridejä, joissa useampi teknologia yhdistetään.

Teknologisesti offshorevoimaloihin liittyy kiinteä- ja kelluvaan rakenteisiin perustuvia tuulivoimaloita, joille on rakennettu vedenalaisia mastoja, suojalaitteita ja maakaapeleita sään suhteellisen rauhalliseen siirtoon onshore-sähkönsiirtoon. Kiinteät rakenteet, kuten monopile- ja jacket-tukirakenteet, soveltuvat syvyyksien mukaan, kun taas kelluvat tuulivoimalat mahdollistavat rakentamisen syville alueille. Sähkönsiirto hoidetaan usein usean merikaapelin kautta, ja suurissa laitoksissa on offshore-öljy- ja kaasuprojekteista tuttua sähköasemointia.

Hyödyt ja haasteet liittyvät sekä ympäristö- että taloudellisiin tekijöihin. Offshore-voimala-alueet tarjoavat paremmat tuulivoimatuotannon olosuhteet ja voivat vähentää visuaalista ja maan käytön rajoitusta, mutta ne vaativat suuria alkuinvestointeja, monimutkaista rakentamista ja säännöllistä huoltoa merellisissä olosuhteissa. Ympäristövaikutusten arviointi, meriluonto ja meriliikenne otetaan huomioon lupaprosesseissa.

Tulevaisuudessa offshorevoimaloiden odotetaan laajenevan sekä kelluvien että kiinteiden ratkaisutason kautta, kustannusten alentamisen ja teknologian kehittymisen myötä. Mahdollisia lisäarvoja muodostuvat esimerkiksi energian varastointiratkaisut ja vihreä vety merialueilla.