Näköaistia

Näköaisti on ihmisen aisteista keskeinen visuaalisen tiedon lähde, jonka avulla havaitsemme valoa, värejä, muotoja ja liikettä sekä muodostamme kuvan ympäröivästä maailmasta. Näköaisti mahdollistaa tilan- ja syvyydentunnon sekä tarkemman tunnistamisen ja hahmottamisen.

Silmä vastaanottaa valon ja asettaa kuvan verkkokalvolle. Valo kulkee sarveiskalvon läpi, taittuu linssissä ja muodostaa kuvan verkkokalvolle. Verkkokalvossa on photoreseptoreita: sauvoja, jotka toimivat hämärässä, sekä tappisoluja, jotka vastaavat värien näkemisestä ja yksityiskohtien erottamisesta. Tappisolut ovat erityisesti keskittyneet keskialueelle, jossa sijaitsee keskikuoppa (fovea centralis), ja siellä tarkkuus on suurin. Valo muuttuu sähköisiksi signaaleiksi photoreseptoreissa, ja signaalit siirtyvät näköhermolle eteenpäin.

Signaalit kulkeutuvat näköhermosta aivoihin: ne etenevät talamukseen (talamus) ja sieltä primaariselle visuaaliselle aivokuorelle. Visuaalinen tieto käsitellään kahdella pääväylällä: dorsaalinen reitti vastaa paikkaa, liikettä ja syvyyttä; ventraalinen reitti käsittelee muotoa ja värejä. Näin muodostuu objekti- ja tilahavainnointi sekä tarkka näkö.

Yleisimmät näköön liittyvät haasteet ovat refraktiovirheet (myopia eli hajataitteisuutta, hyperopia, astigmatismi), kaihi sekä ikääntymiseen liittyvät muutokset, kuten ikärappeuma ja glaukooma. Näköaistin toiminta kehittyy varhaislapsuudesta, ja siihen vaikuttavat sekä perinnölliset että ympäristötekijät.