photoreseptoreita

Photoreseptorit ovat silmän verkkokalvon valoherkkiä soluja, jotka muuntavat koetun valon sähköisiksi signaaleiksi. Päätyypit ovat sauvasolut (rod cells), tappisolut (tapisolut) sekä intrinsisesti fotosensitiiviset gangliinisolut (ipRGC:t). Sauvasolut ovat erittäin herkkiä, ja ne toimivat hyvin hämärässä mutta eivät erota värejä. Tappisolut vastaavat värin ja yksityiskohdan erottamisesta ja ulottuvat suurimmaksi osaksi tarkan näön alueelle. ipRGC:t ovat pienryhmä soluja, jotka ilmentävät melanopsiinia ja osallistuvat näköaistin ei-kuvainnollisiin toimintoihin kuten vuorokausirytmien säätelemiseen ja Pupillaariseen valon refleksiin.

Photopigmentit ovat tärkeässä roolissa. Sauvasoluissa on rhodopsiini, tappisolujen sisältämät opsiinien muodot erottavat S-, M- ja L-värejä, mikä mahdollistaa väritoiminnan ja tarkemman näön. Valo muuttaa näissä pigmenttien elektronirakennetta; foton isomeroi 11-cis-retinalin all-trans-retinaliksi, mikä aktivoi transduiinikaskadin ja fosfodiivertaasia (PDE):n, jolloin cGMP:n taso laskee. Tämä saa Na+-kanavat sulkeutumaan ja solu hyperpolarisoituu, vähentäen glutamaattieritystä ja lähetti signaalin eteenpäin via bipolaarisoluja ja gangliinisoluja näköhermon kautta aivokuoren visuaalisiin alueisiin.

Anatomisesti solut sijaitsevat verkkokalvon ulkokytkimissä, ja niiden uusiutumista tukee peruskalvon pigmenttipigmentti, RPE. Photoreseptorit mahdollistavat sekä kuvallisen näön että ei-kuvainnolliset toiminnot; ipRGC:t vaikuttavat heräämisen säätelyyn ja pupillin valonvasteen säätelyyn. Vauriot tai kuolema näissä soluissa voivat johtaa näönmenetyksiin, kuten retinitis pigmentosa ja ikäAC-sokeus. Tutkimus kehittää-geeniterapioita, soluterapioita ja valaistuspohjaisia neuromodulaatiomahdollisuuksia.