tappisolujen

Tappisolut ovat verkkokalvon fotoreseptoreita, joita esiintyy suurin piirtein retinan perifeerisissä osissa. Ne ovat sauvan muotoisia soluja, joiden ulkoytimet sisältävät lamellimaisia kalvorakenteita photopigmentin, rhodopsiinin, avulla. Rhodopsiini mahdollistaa hyvin pienelläkin valaistuksella tapahtuvan valon havaitsemisen, minkä vuoksi tappisolut ovat keskeisiä hämäränäössä.

Valon vaikutuksesta tappisoluissa käynnistyy fotokemiallinen transduktio: valon isomerisoima rhodopsiini aktivoi signaaliketjun, joka johtaa cGMP:n pitoisuuden vähenemiseen ja Na+-kanavien sulkeutumiseen. Tämä hyperpolaroi solun ja vähentää glutamaatin vapautumista synapseissa, mikä välittää viestin seuraaville bipolar- ja gangliosoluille. Prosessi mahdollistaa nopeasti tapahtuvan muutosvasteen valosta sekä säätää näköaistin herkkyyttä.

Tappisolut ovat runsaimpia verkkokalvossa, mutta niitä esiintyy vähän fovean keskellä; konisoluja eli värinäköä varten vastuussa olevia soluja taas on runsaasti foveassa. Tappisolut toimivat parhaiten suurvalaistuksessa, niillä on rajoitettu väriominaisuus ja tarkka näöntarkkuus on heikompi verrattuna konisoluista saatavaan kuvaan.

Yleisesti tappisolut ovat tärkeitä hämäränäön ja liikkeen havaitsemisen kannalta sekä yleisessä näkökyvyn perustoiminnassa. Niiden toimintahäiriöt voivat aiheuttaa yöllistä näönmenetystä tai yleistä näkökyvyn heikkenemistä; esimerkkeinä ovat perinnölliset tappisolujen vauriot ja ikääntymiseen liittyvät muutokset.