Niveltuminen

Niveltuminen on geologiassa käytetty termi, jolla tarkoitetaan kalliossa syntyviä halkeamia, niveliä, jotka jakavat kallion pienempiin lohkoihin. Niveliä esiintyy sekä syvä- että pintakivissä, ja niillä on keskeinen merkitys eroosiossa, veden kulussa sekä rakentamisen ja louhinnan suunnittelussa.

Niveltumisen taustalla ovat mekaaniset ja termiset tekijät. Yläpuolisen massan poistuminen tai keveneminen vapauttaa kallion jännitystä ja edistää halkeamien muodostumista. Kivien jäähtyminen ja kutistuminen sekä veden aiheuttama rappeutuminen voivat lisätä niveliä, ja olemassa olevat kerrostumat sekä alueellinen rakenne ohjaavat nivelpintojen suuntia.

Niveliä on erilaisia. Ne voivat olla yksittäisiä pintoja tai laajoja, toisiaan leikkaavia järjestelmiä. Konjugoituneet nivelparit leikkaavat toisiaan tietyllä kulmalla. Esimerkkejä ovat basaltin kolonnaarinen niveltuminen sekä sedimenttien kerrostumiin liittyvät niveliä, jotka seuraavat kerrostumien rajapintoja.

Niveltuminen vaikuttaa sekä luonnolliseen ympäristöön että teknisiin hankkeisiin. Niveliä pitkin veden kulku sekä kemiallinen ja mekaaninen rappeutuminen voivat nopeutua. Rakennushankkeissa ja louhinnassa niveliä arvioidaan geoteknisesti, ja niihin liittyviä riskejä hallitaan suunnittelun ja rakentamisen avulla. Niveliä voidaan myös hyödyntää, kun ne tunnellaan ja ohjataan.

Tutkimus niveltumisesta perustuu maastokartoituksiin sekä nivelpintojen suuntien ja kaltevuuksien mittauksiin, usein yhdessä kivilajin ominaisuuksien kanssa.