Muistitoimintaan

Muistitoiminta viittaa aivojen kykyyn vastaanottaa, tallentaa ja hakea tietoja sekä kokemuksia. Se kattaa useita kognitiivisia prosesseja, kuten koodauksen, vahvistamisen (consolidation) ja palauttamisen (retrieval). Muisti voidaan jaotella eri tyyppeihin: työmuisti (lyhytaikainen tietojen ylläpito ja käsittely), episodinen muisti (tapahtumien ja kokemusten muisti), semanttinen muisti (tietojen ja käsitteiden muisti) sekä proseduraalinen muisti (taitojen ja toimintojen muistaminen).

Muistitoiminnan toimintaperiaatteet liittyvät usein kolmen vaiheen malliin: tiedon koodaus, muistin vahvistaminen aivoissa ja lateraalinen tai palautusprosessi, jolla tieto tuodaan takaisin tietoisuuteen. Muistia tukevat usein riittävä keskittyminen, toisto, kontekstin hyödyntäminen ja liittäminen aiempiin muistikuviin.

Aivotyö muistitoiminnassa keskittyy erityisesti hippocampukseen episodisen muistin muodostuksessa sekä etuotsalohkoissa ja assosiaatioalueilla, jotka osallistuvat työmuistin, suunnittelun ja ongelmanratkaisun toteuttamiseen. Muisti on joustava ja muokkautuu kokemusten mukaan, ja aivot voivat korvata osia muistia täysin vahingoittuneilla alueilla joissakin tilanteissa.

Muistitoiminta voi heikentyä iän myötä ja on olennaista monien sairauksien, kuten dementia ja Alzheimerin tauti, sekä amnesian tai Korsakoffin oireyhtymän yhteydessä. Arjen hallinnassa muistin tuki näkyy muistutauluina, rutiineina ja muististrategioina. Tutkimuksessa muistia arvioidaan neuropsykologisin testeillä ja kuvantamismenetelmin, ja hoito sekä kuntoutus voivat sisältää kognitiivisia harjoitteita sekä strategioiden opettelua.