Mikrobialtistus

Mikrobialtistus tarkoittaa altistumista mikro-organismeille ja niiden biologisille komponenteille, kuten eläville tai kuolleille mikrobeille, endotoksiineille, β-glukaneille sekä mikrobien eritteille. Termiä käytetään erityisesti sisäilman laadun, rakennusten kosteusvaurion hallinnan sekä työterveyden yhteydessä. Mikrobialtistus ei sinänsä tarkoita sairautta, vaan altistumistilaa; terveysvaikutukset riippuvat mikrobilajista, määristä, altistumisajasta sekä yksilön herkkyydestä.

Altistuminen tapahtuu pääasiassa hengitysilman kautta, mutta dermalinen kontakti ja joissakin tapauksissa ruoansulatuskanava voivat olla reittejä. Kosteusvaurioihin liittyvä homekasvu, jätteiden käsittely sekä rakennusten ilmanvaihtovirheet lisäävät mikrobialtistusta. Kotien ja julkisten tilojen rakennusmateriaaleissa esiintyvä mikrobinen bioaine voi esiintyä pölyssä ja ilmassa.

Terveyshaitat vaihtelevat lievistä ärsytyksistä allergisiin reaktioihin ja astman kaltaisten oireiden pahenemiseen; infektiot ovat mahdollisia erityisesti immuunipuutteisilla yksilöillä. Pitkäaikainen altistuminen voi vaikuttaa yleiseen terveyteen ja aiheuttaa väsymystä sekä vähentynyttä ilmanlaadun sietokykyä.

Määtö ja hallinta: Mikrobialtistuksen arviointi perustuu ilman- ja ympäristönäytteisiin sekä biologisten komponenttien pitoisuuksien mittauksiin (esimerkiksi endotoksiinit, β-glukaani, mikrobibiomass). Hallintakeinoja ovat kosteuden hallinta, asianmukainen ilmanvaihto, kosteusvaurioiden korjaus, siivous sekä tarvittaessa ilmanpuhdistus ja suojaimet työpaikoilla.

Lyhyesti: Mikrobialtistus on moniulotteinen käsite, jolla kuvataan altistumista mikro-organismeille ja niiden aineille. Ymmärtäminen ja hallinta ovat olennaisia sekä sisäilman laadun parantamisessa että työterveyden suojelemisessa.