Luotettavuustestejä

Luotettavuustestejä ovat järjestelmällisiä kokeita, joiden tarkoituksena on arvioida tuotteen tai järjestelmän todennäköisyyttä toimia suunnitelmien mukaan tietyissä oloissa ja ajanjaksossa. Tavoitteena on löytää vikaantumistapoja sekä tuottaa luotettavuusarvioita, joiden perusteella voidaan parantaa suunnittelua, valmistusprosessia ja takuukäytäntöjä. Luotettavuustestauksella kerätty tieto auttaa riskien tunnistuksessa ja päätöksenteossa tuotteen koko elinkaaren aikana.

Testaustapoja voidaan valita sen mukaan, millaista luotettavuutta halutaan osoittaa. Nopeutettua elinkaartia varten käytetään nopeutettua elinkaaritestausta, HALT- ja HASS-testejä sekä ympäristörasituksia. Ohjelmistojen luotettavuustestauksessa puolestaan toteutetaan kuormitus-, rasitus- ja pitkäkestoisia kokeita sekä virheenkorjaus- ja palautuvuus- tai failover-testejä.

Datan analysoidaan tilastollisesti kerätyn vikaantumisdataan pohjautuen. Yleisiä malleja ovat Weibull-jakauma ja muut elinkaari-analyysit. Keskeisiä mittareita ovat esimerkiksi MTBF (keskimääräinen vikaantumisaika), MTTF sekä vikaantumisnopeus (failure rate) ja luotettavuusfunktio R(t). Tulokset kuvaavat odotettua toimintakykyä ja sen muutoksia ajan myötä.

Prosessi rakentuu testisuunnittelusta, ympäristön ja testin olosuhteiden määrittelystä sekä näytteiden hallinnasta ja tietojen tallennuksesta. Tulosten perusteella tehdään päätöksiä tuotteen laadunvarmistuksesta, korjaavista toimista ja takuukäytännöistä. Monet alat seuraavat kansainvälisiä standardeja ja suosituksia, kuten ISO 9001 -laadunhallinta sekä alakohtaisia standardeja kuten IEC/ISO 26262 ajoneuvojen turvallisuus tai MIL-HDBK-217 -tietojärjestelmien luotettavuushaittojen arviointi.