Luontaistuotanto

Luontaistuotanto on suomalainen termi, jolla tarkoitetaan luonnontuotteiden, erityisesti kasviainesosien ja lisäravinteiden, tuotantoa ja kaupankäyntiä. Se kattaa sekä kasviperäisten raaka-aineiden viljelyn ja keräilyn että näiden aineiden jalostuksen ja lopputuotteiden valmistuksen sekä jakelun kuluttajille. Alalle valmistetaan muun muassa teetä, uutteita, öljyjä, kapseleita sekä luonnonkosmetiikkaa. Termi on yleiskäsite eikä virallinen säädösluokka, mutta se kuvaa laajaa toimialaa, johon liittyy maataloutta, elintarvike- ja lääketuoteteollisuutta sekä kuluttajatuotteita.

Regulointi: Suomessa luontaistuotteet jaotellaan pääasiassa elintarvikkeisiin (lisäravinteet) sekä kosmetiikkaan, ja jotkin valmisteet ovat lääkkeitä. Lisäravinteet kuuluvat elintarvikelainsäädäntöön, kosmetiikkaa säätelee EU-lainsäädäntö, ja lääkkeinä markkinoitavat tuotteet vaativat luvan tai rekisteröinnin. Lisäksi terveydellisiä väitteitä koskevat säännökset edellyttävät todentamista. Tuotteiden koostumus, ainesosien alkuperä sekä pakkaus- ja käyttötiedot on ilmoitettava selkeästi, ja turvallisuus sekä laadunvarmistus ovat tärkeitä.

Toimiala: Luontaistuotannon kenttä koostuu viljelijöistä, pienistä valmistajista, tukkureista ja liikkeistä, ja se kytkeytyy usein maaseudun elinkeinoihin sekä kestävään kehitykseen, kuten luomuviljelyyn tai eko-sertifiointeihin.

Historia: Luontaistuotannon juuret ovat perinteisessä kansanlääketieteessä; kaupallinen toiminta kasvoi 20. vuosisadalla, ja säädösten kehitys 1990-luvulta eteenpäin on muokannut kenttää.

Katso myös: luontaistuotteet, lisäravinteet, yrttiviljely, luomutuotanto.