Lomautuksessa

Lomautuksessa tarkoitetaan tilapäistä työnteon keskeyttämistä tai olennaista vähentämistä siten, että työntekijän työsopimus säilyy, mutta palkka voi jäädä maksamatta tai pienentyä sovitulla tavalla. Lomautus voi koskea koko työnantajaa tai yksittäisiä työntekijöitä, ja se on tarkoitettu tilapäiseksi keinoksi sopeuttaa työvoimaa taloudellisen tai tuotannollisen ourituksen aikana.

Lomauttamisen taustalla on yleensä taloudelliset tai tuotannolliset syyt, kuten kysynnän heikkeneminen, tilauksien väheneminen tai tuotantoprosessien muutos. Usein lomautuksesta käydään neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa, ja sovitaan lomautuksen kestosta sekä mahdollisista korvauksista tai muutoksista työaikoihin. Mahdolliset käytännöt ja korvaukset voivat määräytyä työehtosopimusten tai yrityksen sisäisten käytäntöjen mukaan.

Lomautus on tavallisesti määräaikainen. Aloitus- ja lopetuspäivä sekä lomautuksen kesto kirjataan, ja tilanne voidaan muuttaa, jos taloudellinen asema tai tarve muuttuu. Lomautuksen aikana työntekijä ei pääsääntöisesti saa palkkaa, mutta joissakin tapauksissa sovelletaan osittaista palkanmaksua tai muita järjestelyjä sopimusten mukaan.

Työntekijällä on lomautuksessa oikeuksia, kuten velvollisuus olla halukas paluuseen töihin ja hakeutua työttömyysturvan piiriin tarvittaessa. Työttömyysetuutta haetaan TE-toimistosta, ja saatuja etuuksia arvioidaan yhdessä lainsäädännön ja mahdollisten etuutta koskevien pysäytysvaatimusten kanssa. Lomautus eroaa irtisanomisesta siten, että lopullista työsuhteen päättämistä käytetään vain tilanteissa, joissa lomautus ei enää ole tarkoituksenmukainen tai se kääntyy pysyväksi.