Lisäkuitu

Lisäkuitu tarkoittaa kuitua, jota on lisätty elintarvikkeeseen kuitupitoisuuden kasvattamiseksi. Se on usein eristettyä tai jalostettua kuitua, jota käytetään ravitsemuksellisten etujen saavuttamiseksi sekä tuotteen ominaisuuksien parantamiseksi, kuten rakennetta, koostumusta tai tekstuuria. Lisäkuitua voidaan pitää usein funktionaalisena kuiduna, jolla pyritään vaikuttamaan terveyteen ja suoliston toimintaan.

Yleisimmät lisäkuitutyypit ovat inuliini ja oligofruktoosi, polydextroosi, resistentti malto-oligosakkaridi sekä psylliumkuitu. Niiden liukoisuus, fermentoituvuus ja mahdolliset vaikutukset suoliston bakteerikasvustolle vaihtelevat. Lisäkuitua käytetään monissa elintarvikkeissa, kuten muroissa, jogurteissa, mehuissa ja leipätuotteissa, sekä eräissä ravintolisissä.

Lisäkuitujen tavoite on helpottaa kuidun saannin lisäämistä; ne voivat tukea suoliston terveyttä, edistää kylläisyyden tunnetta sekä osittain vaikuttaa verensokerin ja veren rasva-arvoihin. Todelliset vaikutukset riippuvat kuidutyypistä ja annoksesta. Aikuisille suositellaan yhteensä noin 25–35 g kuitua päivässä; osa tästä voi tulla lisäkuituna. Lisäkuitu ei kuitenkaan yleensä korvaa monipuolista, kuiturikasta ruokavaliota.

Lisäkuitujen käytössä kannattaa edetä varoen: liiallinen ja nopea lisäminen voi aiheuttaa ilmavaivoja, turvotusta sekä haitata joidenkin ravinteiden imeytymistä. Henkilöillä, joilla on herkkä ruoansulatus tai IBS, voi esiintyä oireita. Nestemäärän lisääminen ja asteittainen totuttelu ovat suositeltavia. Elintarvikkeiden kuitutiedot sekä terveysväitteet määräytyvät EU-lainsäädännön mukaan.