Lisähäiriöistä

Lisähäiriöistä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöllä esiintyy kaksi tai useampi häiriö samanaikaisesti. Tämä voi koskea sekä mielenterveys- että somaattisia sairauksia, mutta usein kyse on yhdistelmästä eri häiriöitä, jotka vaikuttavat toisiinsa. Lisähäiriöt voivat olla vuorovaikutuksessa siten, että toinen häiriö pahentaa toista tai hoitotoimenpiteet vaikuttavat molempiin.

Syy-seurauksia ja mekanismeja on useita. Yhteiset riskitekijät, kuten passiivisuus, epäterveelliset elämäntavat, stressi sekä geneettiset ja biologiset tekijät, voivat lisätä useamman häiriön riskiä. Toisaalta yksi diagnoosi voi tehdä toisen havaitsemisen todennäköisemmäksi tai vaikuttaa hoidon valintaan. Lisähäiriöt voivat vaikuttaa hoitovastetta, parantumisaikaa ja elämänlaatua sekä lisätä hoitokustannuksia ja palvelujen tarvetta.

Esimerkkejä lisähäiriöistä ovat mielenterveys- ja päihdehäiriöiden yhdistelmät (esimerkiksi masennus ja ahdistuneisuus tai päihteiden käyttö mielialahäiriön yhteydessä) sekä kroonisten somaattisten sairauksien yhteisvaikutukset, kuten tyypin 2 diabetes verenpainetaudin tai munuaissairauksien kanssa. Diagnostinen kartoitus hyödyntää sekä luokituksia kuten DSM-5-TR ja ICD-11 että kokonaisvaltaista potilashistoriaa.

Hoito-ohjeet korostavat integraatiota ja moniallista otetta. Hoitosuunnitelma huomioi kaikkien häiriöiden tarpeet, huolehtii lääkitysinteraktioista, ja hyödyntää sekä psykologisia että lääketieteellisiä hoitomuotoja sekä elämäntapamuutoksia. Potilaan ja hoitohenkilöstön yhteistyö sekä hoidon jatkuva seuranta ovat keskeisiä lisähäiriöiden hallinnassa.