Lipidejä

Lipidejä on laaja ryhmä orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat pääasiassa hydrofobisista tai amfipatisista rakenteista. Ne liukenevat veteen huonosti mutta liukenevat hyvin orgaanisiin liuottimiin. Lipidit ovat tärkeitä energian varastointia, solukalvojen rakennusaineita sekä erilaisten biologisten prosessien säätelijöitä.

Tyypillisimpiä lipidejä ovat triglyseridit (rasvat ja öljyt), fosfolipidit, sterolit sekä vahat. Triglyseridit muodostuvat glycerolista ja kolmesta rasvahappoketjusta ja ne varastoituvat adiposyyteissä energian lähteeksi. Fosfolipidit koostuvat glycerolista, kahdesta rasvahapasta ja fosfaattiryhmästä; ne ovat solukalvojen pääkomponentteja ja niillä on amfipatisia ominaisuuksia, mikä mahdollistaa kalvon muodostumisen.

Sterolit, erityisesti kolesteroli, osallistuvat solukalvojen vakauden ylläpitämiseen sekä toimivat esiasteina hormoneille ja sappihapoille. Rasvojen biologinen merkitys ulottuu energian lähteestä solukalvoihin sekä signaalimolekyylien ja rasvaliukoiden vitamiinien imeytymiseen.

Ravinnossa lipidejä saadaan sekä eläin- että kasvilähteistä; ne antavat runsaasti energiaa noin 9 kilokaloria grammaa kohden. Rasvoja pilkkovat haiman lipaasit ja sappihapot koostaidosta; tuloksena syntyy rasvahappoja ja glyserolia, jotka imeytyvät ohutsuolessa ja kulkeutuvat verenkiertoon lipoproteiinien avulla. Solutasolla rasvahapot voivat osallistua beetö-oksidaatioon energiaksi tai varastoidaan triglyserideiksi.

Kilpiin merkitys: välttämättömät rasvahapot (omega-6 linolihappo ja omega-3 alfalinolihappo) on saatava ruokavaliosta. Lipidejä tarvitaan myös rasvaliukoiden vitamiinien (A, D, E, K) imeytymiseen sekä erilaisten hormonien ja signaalimolekyylien, kuten prostanoidien, synteesiin.