Liikkumishäiriö

Liikkumishäiriö on yleistermi erilaisille neurologisille tiloille, jotka vaikuttavat ihmisen kykyyn liikkua normaalisti. Nämä häiriöt voivat ilmetä monin eri tavoin, kuten kömpelyytenä, vapinana, jäykkyytenä, tasapainovaikeuksina tai raajojen hallitsemattomina liikkeinä. Syyt liikkumishäiriöihin vaihtelevat laajasti ja voivat johtua aivovaurioista, selkäydinvammoista, hermoston rappeumasairauksista tai synnynnäisistä poikkeavuuksista.

Yleisiä liikkumishäiriöitä ovat esimerkiksi Parkinsonin tauti, joka aiheuttaa hidastuneita liikkeitä, vapinaa ja lihasjäykkyyttä. Myös aivohalvaus voi jättää jälkeensä liikuntakyvyn vajauksia, kuten halvausoireita tai lihasheikkoutta. Multippeliskleroosi eli MS-tauti puolestaan voi aiheuttaa monenlaisia oireita, mukaan lukien tasapaino- ja koordinaatio-ongelmia sekä lihasten spastisuutta. Lisäksi on olemassa harvinaisempia liikkumishäiriöitä, kuten korea, joka ilmenee hallitsemattomina, nykivinä liikkeinä.

Liikkumishäiriöiden diagnosointi perustuu usein neurologisiin tutkimuksiin, kuvantamismenetelmiin ja potilaan oireiden huolelliseen arviointiin. Hoito räätälöidään yksilöllisesti häiriön syyn ja vakavuuden mukaan. Se voi sisältää lääkehoitoa, fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja apuvälineiden käyttöä liikuntakyvyn parantamiseksi ja arjen sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on usein ylläpitää mahdollisimman hyvää toimintakykyä ja elämänlaatua.