apuvälineiden

Apuvälineet ovat laitteita ja järjestelmiä, jotka tukevat ihmisten toimintakyvyn säilyttämistä tai parantamista sekä itsenäisyyttä arjessa, työssä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Ne voivat olla mekaanisia, sähköisiä tai digitaalisia ja ne suunnataan erilaisiin toimintarajoitteisiin, kuten liikkumisen, kuulon, näön, kognition tai kommunikaation tukemiseen sekä ympäristön hallintaan.

Apuvälineet jaetaan tyypillisesti useisiin ryhmiin, kuten liikkumis- ja siirtämisvälineisiin (pyörätuolit, rollaattorit), päivittäisen arjen toimintoja tukeviin välineisiin (nosto-, siirtosekunnit ja hallintalaitteet), kuulovälineisiin (kuulokojeet, hälytysjärjestelmät), näkö- ja kognitiivisiin apuvälineisiin (suurennuslaitteet, näytönlukuohjelmistot) sekä kommunikaatio- ja kognitiivisiin apuvälineisiin (kirjoitus- ja muistutussovellukset, puheentunnistuslaitteet).

Arviointi ja hankinta tapahtuvat yleensä ammatillisen tuen kautta. Rehabilitaation ammattilaiset, kuten fysioterapeutit tai toimintaterapeutit, selvittävät yksilön toimintakyvyn ja asuinympäristön vaatimukset. Käyttäjä ja hänen läheisensä osallistuvat valintaan ja säätöihin. Suomessa apuvälineet voivat olla kunnallisen järjestelmän kautta lainattavina tai Kelan ja kuntien maksusitoumusten avulla korvattavina. Hankinnasta vastaavat usein apuvälineiden palveluntuottajat, jotka myös opastavat käytössä ja kouluttavat käyttäjää.

Nykyisin apuvälineiden kehitykseen vaikuttavat digitalisaatio ja etäpalvelut sekä universal design -periaatteet. Painottuu yksilöllinen räätälöinti sekä laitteiden yhteensopivuus muiden teknologioiden kanssa. Haasteisiin kuuluvat kustannukset, käytettävyyden varmistaminen, ylläpito ja huolto sekä tiedon jakamisen ja koulutuksen tarve.