Kvalitatiivisessa

Kvalitatiivisessa on inessiivinen muoto adjektiivista kvalitatiivinen, jolla tarkoitetaan laadullisia lähestymistapoja, aineistoa ja analyysitapoja. Sanaa käytetään yleisesti ilmauksissa kuten “kvalitatiivisessa tutkimuksessa” tai “kvalitatiivisessa analyysissä” tarkoittaen sitä, että kyseessä on laadullinen, ei määrällinen lähestymistapa. Suomessa termillä on sekä lainasanojen että puhekielen käyttö; useimmat tiedeyhteisöt käyttävät sitä laajasti, mutta joidenkin alojen piirissä suositaan puhtaamman suomalaisen vastineen “laadullinen”.

Kvalitatiivinen tutkimus sijoittuu tutkimusotteiden joukkoon, jotka pyrkivät ymmärtämään ilmiöiden merkityksiä, kokemuksia ja konteksteja. Aineisto on usein ei-numeerista: haastattelut, havainnot, tekstidokumentit sekä muu kulttuurinen materiaali. Analyysi on tulkinnallista ja iteratiivista; yleisiä menetelmiä ovat teemoitteluun perustuva analyysi, sisällönanalyysi, grounded theory sekä narratiivinen analyysi. Tavoitteena on syvällinen kuvaus ja teoreettinen ymmärrys, ei tilastollinen yleistettävyys.

Laadullisessa tutkimuksessa korostuvat konteksti, prosessi ja tutkijan reflektointi. Tutkimuksen laadun arvioinnissa käytetään käsitteitä kuten uskottavuus, siirrettävyys, riippuvuus ja todennettavuus sekä keinoja kuten triangulaatio, paksu kuvaus ja audit trailin dokumentointi. Tutkijat voivat myös painottaa läpinäkyvyyttä ja reflektoivaa asennetta tutkimusprosessin läpiviennissä.

Käyttöala on laaja: sosiaali-, humanistiset sekä terveysalan tutkimusalueet hyödyntävät usein kvalitatiivista otetta, erityisesti kun tavoitteena on ymmärtää merkityksiä ja kokemuksia syvällisesti.