uskottavuus

Uskottavuus kuvaa sen määrää, miten väite, lähde tai viesti koetaan yleisön toimesta uskottavana ja luotettavana. Se riippuu kontekstista ja muodostuu sekä sisällöstä että esitystavasta. Uskottavuus voi kohdistua yksittäiseen väitteeseen, lähteeseen tai koko viestintäprosessiin, kuten uutisartikkelin taustatietoihin ja tutkijan asemaan.

Uskottavuuteen vaikuttavat useat tekijät. Lähteen asiantuntemus, objektiivisuus ja läpinäkyvyys; todisteiden riittävyys ja laadukas viittausmateriaali; sekä se, miten selkeästi käytetyt menetelmät ja mahdolliset rajoitukset on esitetty. Myös konteksti ja ristiriitojen käsittely, esimerkiksi korrelaatiot ja liitännäisten taloudelliset sidokset, voivat vaikuttaa. Yleisön ennakkokäsitykset, medialukutaito ja kriittinen ajattelu voivat samalla sekä vahvistaa että heikentää uskottavuutta.

Erityisesti journalismissa uskottavuus näkyy siinä, miten lähteet on merkitty, miten todisteet on esitetty ja onko epävarmuus tunnistettu. Tieteellisessä keskustelussa uskottavuus rakentuu vertaisarvioinnin, julkisten aineistojen avoimuuden ja tulosten replikoitavuuden varaan; todennettavuus paranee, kun tutkimus on todennettavissa ja rahoitus sekä mahdolliset sidokset on ilmoitettu.

Uskottavuus eroaa luotettavuudesta: uskottavuus on yleisön kokema subjektiivinen arvio siitä, miten vakuuttavaa ja oikeudenmukaisesti esitetty väite on, kun luotettavuus viittaa järjestelmän pitkäjänteiseen johdonmukaisuuteen ja toimivuuteen ajassa.