narratiivinen

Narratiivinen on suomen kielen adjektiivi, jolla tarkoitetaan jotain liittyvää kertomukseen, tarinakerrontaan tai narratiiviseen rakenteeseen. Se kuvaa tarinankerronnan tunnuspiirteitä, kuten tapahtumien järjestystä, näkökulmaa, merkitysten rakentamista ja kokonaisuuden ymmärrettävyyttä. Sanaa käytetään sekä kirjallisuuden että yleisemmän puhekielen yhteydessä kuvaamaan tarinallisuutta tai tarinankäyttöä.

Etymologia: Sana on lainasana, joka on muokattu suomen kielen adjektiivipääteellä -inen. Se viittaa englannin kielestä ja muista indoeurooppalaisista lähteistä peräisin olevaan termiin narrative tai narraatio, ja on vakiintunut suomen kieleen ilmaisemaan tarinallisuutta.

Käyttöalueet: Narratiivista ilmaisua käytetään laajasti kirjallisuustieteessä, kielellisessä ja kulttuurintutkimuksessa sekä sosiaalitieteissä. Esimerkkejä ilmauksista ovat narratiivinen teksti, narratiivinen kerronta, narratiivinen tutkimus ja narratiivinen identiteetti. Mediakentällä ja terapiassa puhutaan usein narratiivisesta lähestymistavasta tai narratiivisesta terapiasta, jossa korostetaan yksilön tarinoiden merkityksiä ja niiden muokkaamista.

Merkitys: Narratiivinen viittaa sekä tarinan ominaisuuksiin että tapaan, jolla tarina rakentaa ymmärryksen todellisuudesta. Se usein painottaa perspektiiviä, kontekstia sekä sitä, miten tapahtumat voivat muodostaa yksilön identiteetin ja tulkinnan maailmasta.

Näin ollen narratiivinen on laaja, akateemisessa käytössä yleinen termi, joka kuvaa tarinankerrontaa ja tarinoiden merkityksen tuottamista eri tieteenaloilla.