Kuulohäiriöt

Kuulohäiriöt, eli kuulonalenemat, ovat tila, jossa henkilön kyky kuulla ääniä on heikentynyt. Ne voivat vaihdella lievästä kuulon heikkenemisestä täydelliseen kuurouteen. Kuulohäiriöt voivat vaikuttaa yhteen tai molempiin korviin. Ne voivat kehittyä vähitellen tai ilmetä äkillisesti.

Kuulohäiriöiden yleisimmät syyt ovat ikääntyminen (presbycusis), melualtistus ja perinnölliset tekijät. Muita syitä ovat korvatulehdukset, korvavaha, tietyt lääkkeet, pään vammat ja kuulojärjestelmän sairaudet. Kuulohäiriöt voidaan luokitella niiden syyn perusteella. Johtumishäiriö johtuu ongelmista ulko- tai välikorvassa, jotka estävät äänen kulkeutumista sisäkorvaan. Sensorineuraalinen kuulohäiriö johtuu sisäkorvan tai kuulojärjestelmän hermoratojen vaurioitumisesta. Sekamuotoinen kuulohäiriö on yhdistelmä molempia.

Kuulohäiriöiden oireita ovat esimerkiksi vaikeus ymmärtää puhetta, erityisesti meluisassa ympäristössä, korkeiden äänien vaimea kuuluminen tai tinnituksen (korvien soimisen) kokeminen. Kuulohäiriöitä voidaan diagnosoida kuulontutkimuksilla, kuten audiogrammilla. Hoito riippuu kuulohäiriön syystä ja vakavuudesta. Se voi sisältää esimerkiksi kuulokojeiden käyttöä, lääketieteellisiä hoitoja, kirurgiaa tai kuntoutusta. Varhainen toteaminen ja hoito voivat auttaa merkittävästi parantamaan elämänlaatua ja kommunikaatiokykyä.