Kuivametodit

Kuivametodit ovat prosesseja, joissa märkäaines kuivataan poistamalla kosteutta. Niitä käytetään laajasti elintarviketeollisuudessa, kemianteollisuudessa, puu- ja tekstiiliteollisuudessa sekä biotuotteiden valmistuksessa. Kuivausmenetelmät jaotellaan yleisesti lämpökuivaukseen ja ei-lämpökuivaukseen. Lämpökuivauksessa kosteutta poistetaan lämmön avulla ja usein ilmavuon kiertoon perustuvalla kosteuden siirrolla. Tällaisia menetelmiä ovat kuuma-ilmakuivaus, spray-kuivaus sekä pakastekuivaus eli lyofilisaatio. Myös tyhjiökuivaus sekä mikroaaltokuivaus ja radiofrekvenssillä tapahtuva kuivaus ovat suosittuja, kun halutaan nopeaa kuivausta tai tarkkaa lämpötilan hallintaa. Ei-lämpökuivaukseen kuuluu luonnollinen kuivuminen auringonvalossa sekä muut alhaisempaa lämpötilaa hyödyntävät menetelmät, jotka minimoivat lämpöherkkien aineiden vaurioitumisriskin.

Kuivausmenetelmän valintaan vaikuttavat tuotteen ominaisuudet, kuten herkkyys lämpötilalle, haluttu kosteuspitoisuus, rakenne ja maku sekä tuotantokustannukset. Prosessiin liittyy myös energian käyttö, laitteiston hiomattomuus sekä tuotteen säilyvyys ja laatu. Sopiva menetelmä huomioi ravitsemukselliset arvot, väri- ja makuvaikutukset sekä mahdolliset mikrobikontaminaatioriskit.

Tyypillisiä käyttökohteita ovat kuiva maito ja kahvi elintarviketeollisuudessa, kuivatut hedelmät, kasvikset ja yrtit, sekä erilaiset mikro- ja makroannosteet lääkkeissä ja makeup- sekä biotuotteissa.