Konfoundointitekijöitä

Konfoundointitekijöitä ovat muuttujia, jotka voivat vääristää tutkimuksessa havaittua yhteyttä tutkittavan selittävän muuttujan ja lopputulosmuuttujan välillä. Ne ovat tekijöitä, jotka liittyvät sekä selittävään muuttujaan että lopputulosmuuttujaan, luoden harhaanjohtavan assosiaation, joka ei johdu todellisesta syy-seuraussuhteesta. Jos konfoundointitekijöitä ei huomioida, ne voivat johtaa virheellisiin päätelmiin tutkimuksen tuloksista.

Esimerkiksi, jos tutkitaan kahvin juonnin ja sydänsairauksien välistä yhteyttä, tupakointi voi olla konfoundointitekijä. Tupakointi liittyy usein kahvin juontiin (ihmiset, jotka juovat kahvia, saattavat myös tupakoida enemmän) ja on itsenäinen riskitekijä sydänsairauksille. Jos tupakointia ei oteta huomioon, kahvin ja sydänsairauksien välinen yhteys voi näyttää vahvemmalta kuin se todellisuudessa on, johtuen tupakoinnin vaikutuksesta molempiin.

Konfoundointia voidaan hallita tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tai analyysivaiheessa. Suunnitteluvaiheessa käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa satunnaistaminen, rajoittaminen ja täsmäyttäminen. Satunnaistamisella pyritään jakamaan mahdolliset konfoundointitekijät tasaisesti eri tutkimusryhmiin. Rajoittamisella pyritään tutkimaan vain tiettyä ryhmää, jossa konfoundointitekijän vaihtelu on vähäistä. Täsmäyttämisessä pyritään luomaan ryhmiä, jotka ovat samankaltaisia tutkittavan konfoundointitekijän suhteen. Analyysivaiheessa konfoundointia voidaan hallita tilastollisilla menetelmillä, kuten regressioanalyysillä, jossa konfoundointitekijät sisällytetään malliin.