Kompostoituvuusmerkit

Kompostoituvuusmerkit ovat tuotteen pakkauksessa tai materiaalissa esiintyviä logoja tai merkintöjä, jotka kertovat, että materiaali on tarkoitettu kompostoimaan biologisesti hajoamalla tietyissä olosuhteissa. Merkit voivat viitata kotikompostointiin (mahdollisuus kompostoida kotitalouksissa) tai teolliseen kompostointiin (jätteen käsittelylaitoksissa). Näin kuluttajat sekä jätehuolto voivat ohjata materiaalit oikeaan käsittelyyn.

Standardit ja sertifiointi ovat tärkeä osa kompostoituvuusmerkkien luotettavuutta. Yleisesti käytettyjä eurooppalaisia standardeja ovat EN 13432 ja EN 14995. EN 13432 määrittelee pakkauksille vaatimukset kompostoituvaan ja biohajoavaan kierrätykseen sekä asettaa testikriteerejä, kuten hajoamisen ja erottumisen rajoituksia sekä kemial listen/metallien pitoja. EN 14995 käsittää pakkauksiin liittyvän biohajoavuuden teollisessa, mahdollisesti korkeamman lämpötilan prosessissa. Joillakin merkkiltroreilla on lisäksi erillisiä kotikompostoituvuuden määritelmiä. Useat merkit ovat kolmannen osapuolen sertifioimia, ja niiden logot voivat vaihdella maakohtaisesti sekä sertifioijittain.

Esimerkit ja käytäntö ovat yleisiä markkinoilla: markkinoilla on sekä teolliseen että kotikompostointiin tarkoitettuja merkkejä (esim. OK compost -perustaiset merkit tai vastaavat kotikompostointia/teollista prosessia osoittavat symbolit). On tärkeää lukea, millä osa-alueella merkintä on voimassa, sekä huomioida paikalliset kierrätys- ja kompostointijärjestelmät.

Rajoitteet huomioiden kompostoituvuusmerkit eivät yksin riitä kaikkien materiaalien kierrätykseen; joissakin tapauksissa coatings, liimat tai monikerroksiset rakenteet voivat estää kompostoitumisen käytännössä. Siksi paikallinen ohjeistus ja sertifioidulla tavalla varmistettu merkintä ovat suositeltuja.