Kompostointimuoto

Kompostointimuoto tarkoittaa menetelmää, jolla biojäte muutetaan kompostiksi. Kompostointi on biologinen prosessi, jossa mikrobien sekä muiden eliöiden vaikutuksesta orgaaninen jäte pilkkoutuu ravinteikkaaksi humusmaiseksi materiaaliksi. Eri kompostointimuodot eroavat muun muassa lämpötilan, kosteuden, ilmanvaihdon sekä käytettävän tilan suhteen. Tavoitteena on vähentää jätteen määrää sekä tuottaa viljelyyn hyödyllistä multaa.

Avokompostointi on perinteinen ja avoin tapa, jossa jätteet kasataan kasoihin ulkoilmaan. Materiaalia käännetään säännöllisesti hapen saannin varmistamiseksi, jolloin prosessi etenee asteittain. Edut ovat yksinkertaisuus ja alhainen kustannus, mutta haittoina voivat olla hajut, tuulen mukana leviäminen sekä tilan tarve.

Lämpökompostointi eli lämpökompostointi tuottaa korkeita lämpötiloja, usein 50–70 °C, jolloin mikrobien toiminta on nopeaa. Tämä nopeuttaa kypsymistä ja vähentää taudinaiheuttajia sekä rikkaruohojen itiöitä. Toteutuksessa käytetään usein suljettuja säiliöitä, rumpu-kompostoreita tai muita kontrolloituja rakenteita.

Vermikompostointi käyttää kehräseläimiä (yleisesti Eisenia fetida) jätteen pilkkomiseen. Tämä sopii hyvin sisätiloihin tai pieniin tiloihin; lopputuote on runsasravinteinen ja hajuton, mutta vaatii sopivan kosteuden ja epätasaisen lämpötilan hallintaa.

Rumpu- tai rumpukompostointi hyödyntää pyörivää astiaa, joka parantaa ilmastusta ja sekoittamista sekä nopeuttaa kypsymistä. Kuivakompostointi puolestaan perustuu matalaan kosteuteen ja kuivien rakennusmateriaalien, kuten risujen, lisäykseen; sitä käytetään usein kuivakäymälöissä tai ympäristöissä, joissa jatkuva kastelu ei ole mahdollista.

Valinta riippuu tilasta, ilmastosta, jätevirrasta ja tavoitteista: nopea valmis komposti, hajuhallinta tai pienikokoinen, sisätiloissa toteutettavissa järjestelmissä.