Kompostointi

Kompostointi on biologinen hajoitusprosessi, jossa orgaaninen jäte muuttuu humusmaiseksi kompostiksi. Se on pääasiassa aerobinen ja vaatii kosteutta, ilmaa sekä sekoittelua. Kompostoituviin jätteisiin kuuluvat suurin osa puutarha- ja keittiöjätteistä, kuten vihannekset, hedelmien kuoret, kahvinporot sekä lehdet. Lihan, rasvan ja eläinperäisten jätteiden sekä pilaantuneiden tuotteiden käytön tulisi välttää, sillä ne voivat aiheuttaa hajua tai houkutella tuholaisia.

Prosessi etenee useimmiten näin: sekoitettu jätteen seos pidetään kosteudeltaan noin 40–60 prosenttina ja ilmankulku on riittävä. Alkuvaiheessa lämpötila nousee usein 50–65 °C:ssä, mikä nopeuttaa hajoamista ja tappaa taudinaiheuttajia. Lämpötila kiertää ylös ja alas useista viikoista kuukausiin riippuen seoksesta ja käytetystä menetelmästä. Kypsytysjakso alkaa kun lämpötila laskee, ja komposti saa kypsyä useita viikkoja tai kuukausia ennen käyttöönottoa.

Valmis komposti on tummaa, murenevaa ja miedon hajuiselta. Sitä käytetään maanparantamiseen, vedenläpäisykyvyn parantamiseen sekä ravinteiden kierrättämiseen puutarhoissa ja viheralueilla. Kompostointi vähentää kotitalouksien biojätteen määrää ja voi pienentää jätehuollon päästöjä, samalla rikastuttaen maaperää.

Erilaiset toteutustavat ovat saatavilla: avokompostorit, umpikompostorit sekä kotona toteutettava bokashi-tekniikka. Tärkeää on pitää säiliö puhtaana, välttää hajua ja tuholaisia sekä noudattaa paikallisia jätehuollon ohjeita.