Komposti

Komposti on hajotettujen orgaanisten aineiden kontrolloidun hapellisen hajotuksen tuloksena syntyvä, multamaista maanparannusainetta, jota käytetään puutarhoissa ja viljelymailla. Prosessi hyödyntää mikrobien toimintaa, jotka muokkaavat ruokajätteet, lehdet ja muut jätteet ravinteikkaaksi humukseksi. Komposti kehittää maan rakennetta, kasvattaa veden- ja ilmantasausta sekä lisää mikrobitoiminnan monimuotoisuutta.

Kompostoitavaksi kelpaavat yleisimmin keittiöjätteet (hedelmä- ja vihannesten kuoret, kahvinporot, teepussit ilman metallisia kiinnikkeitä, kananmunankuoret) sekä puutarhajäte (lehdet, rikkakasvit, leikattu nurmikko). Ei suositella suuria määriä lihaa, rasvaa, maitotuotteita tai sairaiden kasvien jätettä, sillä ne voivat houkutella tuholaisia, aiheuttaa hajuja tai mahdollistaa tautien leviämisen. Kompostointiin pyritään ylläpitämään hyvä sekoitus hiili- ja typenlähteitä sekä riittävä kosteus ja happea; yleinen suositus on C:N-rajoitus noin 25–30:1. Kompostointi vaatii sekoittelua tai ilmanvaihtoa sekä kosteuden ylläpitoa, jotta lämpökontaktit pysyvät aktiivisina.

Käytännössä komposti syntyy esimerkiksi kotikompostorin, kompostikehikoiden tai kaupungin yhteiskompostoinnin kautta. Kypsyminen kestää viikoista useampaan kuukauteen riippuen lämpötilasta, kosteudesta ja sekoitusvälistä. Kypsä komposti on tummaa, murenevaa ja miellyttävän tuoksuista; sitä voi sekoittaa mullaksi tai levittää suoraan kasvualustaksi sekä maanparannusaineeksi.

Kompostointi vähentää biojätteen määrää, kierrättää ravinteet takaisin maaperään ja parantaa maaperän rakennetta sekä vedenpidätyskykyä. Haasteita voivat olla hajut ja tuholaiset, joihin puuttuva ilmanvaihto tai liiallinen kosteus ovat yleisiä syitä; näihin ratkaisut löytyvät säännöllisestä sekoittamisesta, kosteuden säätelystä ja riittävästä ilmanvaihdosta.