Kompostointiin

Kompostointi on biologinen prosessi, jossa orgaaninen jäte hajoaa hapekkaissa olosuhteissa mikrobien ja muiden pieneliöiden toimesta. Tuloksena syntyy ravinteikas multa, jota käytetään maaperän parantamiseen ja vedenpidätykseen. Kotitalouksien lisäksi sitä harjoitetaan teollisesti ja kunnallisissa jätehuoltojärjestelmissä. Yleisin kotimuoto on avonainen tai suljettu kompostori.

Keittiö- ja puutarhajäte, kuten kahvinporot, hedelmä- ja vihannespaljat sekä lehti- ja ruohosäilöt, voidaan kompostoida. Ei suositella eläinperäisiä aineita kuten lihaa, rasvaa tai maitoa kotioloihin, koska ne houkuttelevat tuholaisia ja voivat aiheuttaa hajua sekä mätänemistä.

Perusperiaatteet: vihreät (nitrogenin lähteet) ja ruskeat (hiili) jätteen sekä kosteuden ja ilmanvaihdon ylläpito. Suhde on usein noin 1 osa vihreää ja 2–3 osaa ruskeaa. Kosteus tulisi pitää noin 40–60 prosentissa. Sekoittaminen ja säännöllinen ilmanvaihto pitävät prosessin hapellisena; kotikäytössä lämpötila on yleensä 20–30 °C, mutta nopeaa kompostointia varten voidaan päästä 50–70 °C. Kypsymisaika on useita kuukausia.

Käyttö ja vaikutukset: valmis komposti parantaa maan rakennetta, lisää vedenimemiskykyä ja ravinteita. Lisäksi kompostointi vähentää jätteenkuljetukseen ja kaatopaikalle päätymisen määrää sekä pienentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Ongelmat: liian kostea tai kuiva, liian vähän ilmanvaihtoa sekä epätasapaino vihreiden ja ruskeiden materiaalien välillä voivat aiheuttaa hajua tai mätänemistä. Ratkaisuina ovat sekoitus, kosteuden säätö ja jätteen kirjavuuden lisääminen.