Kolesterolipitoisuuteen

Kolesterolipitoisuuteen viittaa veren kolesterolitasoon, joka on tärkeä terveyteen liittyvä mittari. Kolesteroli on rasvainen aine, jota tarvitaan solukalvojen rakentamiseen, hormonien tuotantoon ja D-vitamiinin muodostukseen. Elimistö tuottaa suurimman osan tarvitsemastaan kolesterolista maksassa, mutta sitä saadaan myös ravinnosta, erityisesti eläinperäisistä tuotteista.

Veren kolesterolipitoisuus koostuu kahdesta päätyypistä: LDL-kolesterolista ja HDL-kolesterolista. LDL-kolesterolia kutsutaan usein "pahaksi" kolesteroliksi, koska sen korkea pitoisuus voi kertyä verisuonten seinämiin ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. HDL-kolesterolia puolestaan pidetään "hyvänä" kolesterolina, sillä se auttaa poistamaan ylimääräistä kolesterolia verisuonista ja kuljettamaan sen takaisin maksaan. Lisäksi veren rasvapitoisuuteen kuuluu triglyseridit, jotka ovat toinen rasvan muoto elimistössä.

Poikkeavat kolesterolipitoisuudet voivat olla merkki terveydellisistä ongelmista. Korkea LDL-kolesteroli ja matala HDL-kolesteroli ovat yhdistetty lisääntyneeseen sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiin. Kolesterolitasojen mittaaminen verikokeella on rutiininomaista terveydenhuollossa, ja poikkeamiin voidaan vaikuttaa elintavoilla, kuten ruokavaliolla, liikunnalla ja painonhallinnalla, tai tarvittaessa lääkityksellä. Elämäntapatekijöillä, perimällä ja tietyillä sairauksilla voi olla vaikutusta veren kolesterolipitoisuuteen.