Poikkeavat

Poikkeavat on suomen kielen sana, jolla voi olla kaksi päämerkitystä. Ensinnäkin se on adjektiivi, joka tarkoittaa jotain epätavanomaista, poikkeuksellista tai normaalista erkaantunutta. Sellaista voidaan kuvata esimerkiksi ilmiöistä tai käyttäytymisestä: poikkeavat ilmiöt, poikkeava käyttäytyminen. Toiseksi poikkeavat on verbin poiketa 3. henkilön monikon preesensmuoto, jolloin tarkoitetaan että subjekti poikkeaa normeista tai odotetusta: he poikkeavat normeista.

Etymologia ja taivutus: Sana muodostuu juurista poiketa + -va. Adjektiivina poikkeava saa monikon nominatiivissa muodon poikkeavat (esim. poikkeavat ilmiöt). Verbinä poiketa taivutuu 3. pers. pl. preesens muodossa myös samaan wordiin: he poikkeavat. MuitaRelated muotoja ovat yksikön muoto poikkeava, adverbi poikkeavasti sekä sukulaistermit kuten poikkeus ja poikkeama.

Käyttökonteksti: Käytetään laajalti tilastotieteessä ja luonnontieteissä kuvaamaan dataan tai tuloksiin sisältyviä eroja: poikkeavat arvot tarkoittaa poikkeavia havaintoja. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa keskustelussa puhutaan usein poikkeavista ryhmistä tai käytöksestä, joka ei noudata vakiintuneita normeja. Kontekstilla on keskeinen rooli siinä, viestikö sana neutraalisti teknisesti vai peilaako se negatiivista suhtautumista poikkeamiseen.

Historia ja suhteet: Poikkeavan merkitys liittyy sanan juuriin poiketa, sekä siihen, miten normit määrittelevät käytännön järjestystä. Lähellä ovat myös termit poikkeus ja poikkeama, jotka viittaavat erilaiseen suhteessa normaaliin, mutta eivät täsmälleen samaa käsitettä.