Kokonaisskortisolina

Kokonaisskortisolina on termi, jota käytetään joissakin suomalaisissa lähteissä kuvaamaan kokonaiskortisolin pitoisuutta veressä. Tämä käsite ei ole vakiintunut englanninkielisessä lääketieteellisessä kirjallisuudessa, ja sen tarkka merkitys voi riippua kontekstista. Yleensä se viittaa kortisolipitoisuuteen, johon on sisällytetty sekä vapaa että sitoutunut kortisoli.

Kortisoli on lisämunuaisista erittyvä steroidihormoni, jolla on sekä biologisesti aktiivinen vapaa muoto että verenkierrossa pääasiassa sitoutuneena olevia muotoja. Sitoutunut osuus kiinnittyy kortikosteroidin sitoutuvaan globuliiniin (CBG) ja albumiiniin, jolloin kokonaiskortisolipitoisuus heijastelee sekä vapaata että sidottua kestävyyttään ja tulkintaan vaikuttavat CBG-tasot.

Mittaustavat ja tulkinta: kokonaiskortisolin pitoisuus voidaan mitata immunologisilla menetelmillä tai tarkemmilla LC-MS/MS-tekniikoilla. Pitoisuuksiin vaikuttavat näytteenottoaika (vuorokauden aika ja erityisesti aamun kohonnut taso), vuorokausittaiset vaihtelut sekä yksilölliset tekijät. Kokonaiskorta on usein osa diagnostiikkaa, kun arvioidaan häiriöitä, kuten Cushingin oireyhtymää tai Addisonin tautia; tuloksia on kuitenkin verrattava vapaan kortisolin mittauksiin ja CBG-tasoon.

Rajoitteet: CBG-tasojen muutokset, raskaus, estrogeenit, maksavaivat, kilpirauhasen toimintahäiriöt, lääkitys ja stressi voivat vaikuttaa kokonaiskortisolipitoisuuksiin. Näin ollen kokonaisskortisolina on osa laajempaa kliinistä kontekstia, eikä yksittäinen mitta yksin riitä diagnoosiin.

Näin ollen termillä viitataan usein kokonaiskortisolipitoisuuteen, mutta sen tulkinta vaatii huomioimaan vapaan kortisolin osuuden sekä mahdolliset säätävät tekijät. See also kortisoli, Cushingin tauti, Addisonin tauti.