kortisolipitoisuuteen

Kortisolipitoisuus kuvaa kortisolin määrää veressä, syljessä tai virtsassa. Kortisol on glukokortikoidihormoni, jota lisämunuaisten kuorikerros tuottaa ja jonka tehtäviin kuuluu energiantuotannon säätely, verensokerin ylläpitäminen, immuunivasteen hienosäätö sekä kehon stressireaktion koordinoiminen.

Kortisolilla on selvä vuorokausirytmi. Pitoisuus on yleensä korkeampi aamulla heräämisen aikaan ja laskee päivän mittaan, mutta stressi, sairaudet tai univaikeudet voivat nostaa arvoja ja muuttaa rytmiä. Tämä diurnaalinen vaihtelu vaikuttaa siihen, miten ja milloin mittauksia tulisi tulkita.

Mittaustapoja ovat verikoe, sylkitutkimus ja 24 tunnin virtsan kortisolimääritys. Verestä mitataan usein kokonais- tai vapaata kortisolia, syljestä vapaa kortisoli vastaa verestä mitattua "aktiivista" määrää, ja virtsa antaa kokonaiskertymän. Eri mittausmenetelmillä ja laboratorioilla on erilaiset normaalitasot, joten tulokset tulkitaan aina lausuntomarginaaleineen kyseisen laboratorion viitearvojen mukaan.

Normaalit pitoisuudet vaihtelevat mittausmenetelmän, laboratoriokohtaisen viitearvon sekä yksilöllisten tekijöiden mukaan. Liialliset kortisolipitoisuudet voivat viitata Cushingin oireyhtymään tai muihin lisämunuais- tai AHP-kudoksen tiloihin; liian pienet pitoisuudet voivat johtua Addisonin taudista tai sekundaarisesta lisämunuaisvajeesta. Lääkkeet, raskauden aikaiset muutokset, infektiot sekä pitkäaikainen stressi voivat myös vaikuttaa arvoihin. Usein kortisoliarvot tulkitaan yhdessä kliinisen kuvan ja mahdollisten lisätesteiden kanssa.