Kestoarviot

Kestoarviot ovat tehtävien tai projektin suorittamiseen kuluvaa aikaa koskevia arvioita. Ne ovat keskeinen osa aikataulutusta, resurssien kohdentamista ja budjetin laadintaa. Kestoarviot voivat koskea yksittäistä tehtävää tai koko projektia ja ne päivitetään projektin edetessä, kun uutta tietoa saadaan.

On olemassa eroa keston ja panostuksen välillä: kesto kuvaa kalenterissa kuluvan ajan, kun taas työpanos ja kesto voivat poiketa toisistaan riippuen tuottavuudesta, epävarmuudesta ja riippuvuuksista. Hyvä kestoarvio antaa sekä todennäköisen ajankäytön että mahdollisen vaihteluvälin.

Menetelmät: asiantuntija-arviointi, analogia- ja parametroidut estimoinnit, bottom-up- ja yhteenveto-arvioinnit, sekä kolmen arvion menetelmä (optimistinen, todennäköisin, pessiminen). Kolmen arvion avulla voidaan muodostaa vaihteluväli ja käyttää PERT- tai simulointikertoimia. Monte Carlo -simulointi voidaan käyttää suurempien projektien epävarmuuden kartoittamiseen.

Haasteet: kestoarvioon vaikuttavat vääristyneet oletukset (planning fallacy), riippuvuudet, resurssien saatavuus ja epävarmuus. Säännöllinen seuranta ja vertailu toteutuneisiin arvoihin parantavat tulevien arvioiden tarkkuutta. Lisäksi arvion laatua heikentää muu kuin tilastollinen epävarmuus ja jatkuvat muutokset projektin vaatimuksissa.

Aktiivisessa kehitystyössä, kuten ketterissä menetelmissä, kestoarviot voidaan korvata suhteellisella mittauksella kuten tarinapisteillä ja nopeuden (velocity) historiallisella perusteella. Tarinapisteet kuvaavat tehtävän vaikeutta eikä suoraa aikaa, mutta ne voidaan konvertoida arvioituun kestoon.

Esimerkki: Tehtävä A arvioidaan 3–5 päiväksi, tehtävä B 2–3 päivää; yhteensä 5–8 päivää, ottaen huomioon epävarmuus. Lisäksi voidaan lisätä varaus 1–2 päivää riskien kattamiseksi.