Kaukoohjaimista

Kauko-ohjaimista tarkoittaa yleisesti laitteita, joilla voidaan ohjata toista elektronista laitetta etäisyydeltä. Kauko-ohjaimet ovat tavallisesti_IR- tai RF-teknologian avulla toimivia ja niissä on pienikokoinen lähetysyksikkö sekä vastaanotin kyseisen laitteen sisällä. Käyttötarkoitukset kattavat kotien viihde- ja AV-laitteet sekä monet älykodin laitteet.

Historian alkupiste voidaan sijoittaa infrapuna-tekniikan laajempaan käyttöönottoon vuonna 1980-luvulla. IR-tekijä vaatii suorin linjausn oven näköyhteyden kohteeseen, ja signaalit ovat tyypillisesti koodattuja. Jälkijäin kehittyivät universaalit ja oppivat kauko-ohjaimet sekä laitteiston, jolla useita merkkejä voidaan hallita yhdellä ohjaimella. 2000-luvulla tulivat laajempaan käyttöön RF- ja Bluetooth-pohjaiset ratkaisut sekä kotien verkottuminen Wi-Fi-yhteyksien kautta.

Teknologisesti kauko-ohjaimet voivat hyödyntää infrapuna- (IR) signaaleja, radioaaltoja (esim. 433 MHz, 868/915 MHz), sekä Bluetooth- tai Wi-Fi-yhteyksiä. IR-signaalit vaativat näkösuuntaisen yhteyden, kun taas RF- sekä wireless-yhteydet mahdollistavat useamman huoneen läpäisevän tai verkon yli tapahtuvan etäohjauksen. Yleisimmät standardit ja protokollat vaihtelevat laitteen mukaan, ja monissa tapauksissa samankaltaiset laitteet voivat käyttää oppivia tai universaaleja kauko-ohjaimia.

Nykyään kauko-ohjaimet voivat toimia älylaitteiden keskitettyinä hallintapaneelina, tarjota mobiili- ja puheohjausmahdollisuuksia sekä tukea kotiverkkoihin liitettyjä palveluita. Parhaillaan kehitys keskittyy energiatehokkuuteen, turvallisuuteen sekä yhteentoimivuuteen eri valmistajien laitteiden välillä.