Kasvinjäänteet

Kasvinjäänteet ovat viljelyskasvien ja muunkin kasvukauden jälkeen jääviä kasvin osia, kuten varsia, lehtiä, kuoria ja loppukesän tai korjuun jälkeen jäljelle jääviä runkoja. Ne voivat tulla viljelykasveista, marjojen ja hedelmien viljelyistä, tai puutarha- ja metsätöistä. Kasvinjäännöksiä jätetään usein pellolle tai kerätään ja käytetään muulla tavoin, kuten kompostoimiseen tai katteeksi.

Kasvinjäännöksillä on monia roleja peltoalueilla. Ne parantavat maaperän rakennetta ja vedenpidätyskykyä sekä lisäävät orgaanisen aineen määrää. Lisäksi ne kierrättävät ravinteita, tukevat maan mikrobi- ja loistokasvien monimuotoisuutta ja vähentävät eroosiota sekä maaperän lämpötilavaihteluita. Osa kasvinjäännöksistä toimii also catapultuwwa kasvien pinna- ja rikkakasvien torjunnassa, kun ne toimivat maata peittävänä katteena.

Kasvinjäännösten hallinta on tärkeää: ne voidaan murskata ja levittää maahan, kompostoida tai katteeksi levittää; joskus osa jäännöksistä voidaan korjata käyttöön eläinten rehun tai energian lähteenä. Liiallinen määrä jäämiä voi hidastaa maan lämpenemistä keväällä, lisätä rikkaruoho- ja taudinriskejä tai sitoa typpeä liian vähään määrään kasvaakseen, jolloin viljan kasvu kärsii. Siksi usein suositellaan sekoittamaan ja/tai kompostoimaan jäännöksiä, tai käsittelemään ne osa viljelykiertoa.

Käytössä kasvinjäänteet tukevat kestäviä viljelykäytäntöjä, sillä ne voivat parantaa maan hyvinvointia, vähentää eroosiota ja osaltaan pienentää ympäristövaikutuksia, kun ne otetaan hyötykäyttöön oikeaoppisesti.