Kastijärjestelmien

Kastijärjestelmät ovat sosiaalisen erottelun muotoja, joissa ihmiset jaetaan syntyperän perusteella selkeästi määriteltyihin ryhmiin tai kasteihin. Nämä ryhmät ovat yleensä perinnöllisiä, ja jäsenyys tietyssä kastissa määrittää henkilön sosiaalisen aseman, ammatin, käytöksen ja usein myös avioliittokelpoisuuden. Kastijärjestelmät perustuvat tyypillisesti ajatukseen sosiaalisesta hierarkiasta, jossa korkeammalla olevat kastit nauttivat enemmän etuoikeuksia ja alhaisemmilla olevat kastit ovat rajoitetumpia ja usein syrjittyjä.

Historiallisesti tunnetuin ja laajimmin tutkittu kastijärjestelmä on Intian hindulaisuuteen liittyvä järjestelmä, joka tunnetaan nimellä varna tai jati. Tässä järjestelmässä yhteiskunta on jaettu neljään pääryhmään: brahmanit (papit ja oppineet), kshatrijat (soturit ja hallitsijat), vaishyat (kauppiaat ja maanviljelijät) sekä shudrat (työläiset ja palvelijat). Näiden pääryhmien lisäksi on olemassa suuri määrä pienempiä, jati-nimisiä alaryhmiä, jotka ovat usein ammattikuntaan sidottuja. Intiassa on myös ollut kastittomia, "koskemattomia", jotka ovat sijoittuneet järjestelmän ulkopuolelle ja joutuneet voimakkaan syrjinnän kohteeksi. Vaikka Intian perustuslaki on kieltänyt kastisyrjinnän, sen vaikutukset ovat edelleen havaittavissa yhteiskunnassa.

Kastijärjestelmiä on esiintynyt myös muualla maailmassa, vaikkakaan eivät aina samalla tavalla tai samalla nimellä. Esimerkiksi historiallisesti Japanissa ja jossain määrin Afrikan tietyissä yhteisöissä on ollut esimerkkejä sosiaalisen aseman periytymisestä ja selkeistä yhteiskuntaluokista. Kastijärjestelmien keskeinen piirre on sosiaalisen liikkuvuuden äärimmäinen rajoittuneisuus ja elämänpolun ennalta määräytyminen syntyperän perusteella.