oppineet

Oppineet on suomen kielen vanha termi, jolla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on laaja koulutus ja syvällinen tiedollinen perehtyneisyys. Sana tulee oppia- juuresta ja -net- päätteestä, ja se viittaa ryhmään ihmisistä, jotka ovat saavuttaneet erityisen opillisen aseman. Vakiintuneesti oppineet on nähty yhdessä tutkimus- ja opetustehtävissä toimivien, kirjoittamisen ja opettamisen kautta tiedon välittäjinä.

Historiallisesti oppineet muodostivat suomalaisen eliitin, erityisesti Ruotsin valtakunnan aikana (noin 13.–19. vuosisata) sekä sen jälkeen. He olivat usein pappeja, teologeja, professorit, lakimiesten ja kirjoittajien kaltaisia toimijoita, jotka työskentivät kirkon, yliopistojen ja hallinnon palveluksessa. Heidän työnsä sisälsi kirjoittamisen, käännösten laatimisen, teologisen ja oikeudellisen tiedon välittämisen sekä koulutuksen järjestämisen. Turun akatemia (Royal Academy of Turku), perustettu 1640, ja myöhemmin Helsingin yliopiston perustaminen 1829, olivat oppineiden keskuksina ja kulttuurillisen tiedon säilyttäjinä.

Nyky-Suomessa termi on osin vanha ja käytetty lähinnä historiallisissa tai kulttuurihistoriallisissa yhteyksissä. Se voi viitata joko yleiseen akateemiseen tai tiedemiehisarjaan sekä kuvailla keskusteluissa etääntyneen tai elitistiseksi koettua oppineiden luokkaa. Nykykielessä käytännöllisempiä ilmauksia ovat esimerkiksi akateeminen yhteisö, tiedeyhteisö tai älymystö.

See also: akateeminen yhteisö, tiede, kirkko, Suomen historia.