Karttatietoa

Karttatietoa on maantieteellistä tietoa, joka kuvaa maantieteellisiä ilmiöitä ja niiden tilaa karttojen ja paikkatiedon avulla. Se koostuu kerroksista, kuten maastotyypeistä, hydrografiasta, maankäytöstä, teistä, rakennuksista, kiinteistörajoista ja kiinnostuksen kohteista. Karttatietoa voidaan tallentaa vektorina (pisteet, viivat, polygonat) tai rasterikuvina ja sitä käytetään karttojen laatimiseen sekä paikkatietoanalyysiin.

Tuottajat ja lähteet: Karttatietoa tuottavat valtiolliset virastot, kunnat, kiinteistönmuodostuksen virastot, energiayhtiöt, tutkimuslaitokset sekä julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat. Suomessa Maanmittauslaitos on keskeinen virallinen lähde peruskartan ja kiinteistötiedon tuottajana, mutta lisäksi käytetään kuntien ja muiden viranomaisten aineistoja. Avoimen datan periaatteiden kautta karttatietoa voidaan jakaa yleiseen käyttöön lisenssien puitteissa.

Formaatti, standardit ja palvelut: Yleisimmät tiedostomuodot ovat vektorissa kuten Shapefile, GeoJSON ja GML sekä rasterina GeoTIFF. Metadata noudattaa usein ISO 19115 -standardia. Aineistoa tarjotaan myös OGC-rajapintojen kautta, kuten WMS ja WFS.

Sovellukset ja laatu: Karttatietoa hyödynnetään kaupunkisuunnittelussa, liikenne- ja logistiikkaprojekteissa, ympäristötutkimuksessa, pelastustoimessa sekä tutkimuksessa. Tietojen laatu riippuu kartoitus- ja päivityssykleistä sekä vastuullisten tahojen laadunvarmistuksesta. Käyttäjien on huomioitava lisenssit, tekijänoikeudet ja mahdolliset tiedon puutteet.

Historia ja terminologia: Termi karttatieto on vakiintunut suomenkielisessä GIS-keskustelussa viittaamaan kartta-aineistoon sekä paikkatietoon, joita hyödynnetään kartografian ja paikkatietoanalyysin yhteydessä.