Karboksylihappojen

Karboksyylihapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joille on tunnusomaista funktionaalinen ryhmä, joka tunnetaan karboksyyliryhmänä. Tämä ryhmä koostuu hiiliatomista, joka on kaksoissidoksella sidoksissa happiatomiin ja yksinkertaisella sidoksella sidoksissa toiseen happiatomiin, joka puolestaan on sidoksissa vetyatomiin. Karboksyyliryhmän yleinen kaava on -COOH.

Karboksyylihapot ovat happamia, koska karboksyyliryhmän vetyatomi voi irrota vetyionina, jättäen jälkeensä negatiivisesti varautuneen karboksylaatti-ionin. Happamuuden voimakkuus vaihtelee yhdisteen mukaan, mutta karboksyylihapot ovat yleensä heikompia happoja kuin mineraalihapot. Ne reagoivat emästen kanssa muodostaen suoloja ja vettä.

Yksinkertaisin karboksyylihappo on metaanihappo (muurahaishappo), jolla on yksi hiiliatomi. Etikkahappo, jolla on kaksi hiiliatomia, on toinen yleinen karboksyylihappo, joka tunnetaan etikan ainesosana. Pitkäketjuisia karboksyylihappoja kutsutaan rasvahapoiksi, ja ne ovat tärkeitä biologisia molekyylejä, jotka muodostavat rasvojen ja öljyjen rakennusosia.

Karboksyylihappoja käytetään laajalti teollisuudessa. Niitä hyödynnetään muun muassa muovien, lääkkeiden, väriaineiden ja liuottimien valmistuksessa. Luonnossa niitä esiintyy monissa organismeissa ja niillä on tärkeitä biologisia tehtäviä. Esimerkiksi sitruunahappo on keskeinen aine aineenvaihdunnassa.