mineraalihapot

Mineraalihapot ovat epäorgaaniset hapot, jotka vapauttavat vesiliuoksessa vetyionin (H+). Niiden rakenne ei sisällä orgaanisia C-H-sidoksia, mikä erottaa ne selvästi orgaanisista hapoista. Useimmat mineraalihapot ovat vahvoja hapoja, mutta joukossa on myös polyproottisia heikompia hapoja, kuten fosforihappo (H3PO4).

Yleisimmät mineraalihapot ovat suolahappo (HCl), rikkihappo (H2SO4), typpihappo (HNO3) sekä fosforihappo (H3PO4). Lisäksi esiintyy heikompia epäorgaanisia hapoja, kuten boorihappoa (H3BO3) ja hydrofluorihappoa (HF). Monet näistä hapoista ovat vedessä käytettäessä voimakkaasti ionisoituvia, ja osa on polyproottisia.

Käyttöluokat: HCl ja H2SO4 ovat keskeisiä teollisuudessa ja laboratoriossa; H2SO4 käytetään muun muassa lannoitevalmistuksessa ja rikkihapon tuotannossa. HNO3 on tärkeä nitrikaation ja monienorgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden valmistuksessa; H3PO4 käytetään lannoitteissa sekä erilaisissa puhdistus- ja happokäytöissä. HF:ää käytetään lasin ja keramiikan sekä sähkö- ja metalliteollisuudessa. Kaikki mineraalihapot ovat korroosioaineita, ja niitä käsitellään asianmukaisissa suojavarusteissa ja asianmukaisissa säilytysolosuhteissa.

Turvallisuus: Ne ovat yleisesti erittäin syöpyviä ja voivat aiheuttaa vakavia palovammoja, hengitys- ja silmävammoja sekä ympäristövaaroja. Reaktiot veden kanssa voivat olla exothermisiä ja joidenkin hapo­jen reaktiot metallien kanssa vapauttavat vetykaasua. HF:in käsittely vaatii erityistä varovaisuutta, sillä se voi hyökkätä lasiin ja kudoksiin.