Kaavoitussuunnittelu

Kaavoitussuunnittelu on kunnallisen suunnittelun prosessi, jossa maankäyttöä ja rakentamista ohjataan sekä alueiden käyttötarkoitukset että rakennusoikeudet määritellään. Suomessa kaavoitus kuuluu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) ja siihen sisältyvät yleiskaava, asemakaava sekä näiden muutokset ja täydennystoimet. Yleiskaava kertoo laajemman kehityssuunnan ja alueiden toiminnalliset pääkohdat, kun taas asemakaava on tarkempi ja sitova oikeus rakennusoikeuksien ja tonttien rajojen osoittaja.

Prosessi alkaa kunnan kaavoitusviranomainen; tavoitteena voi olla yleiskaavan laatiminen, asemakaavan laatiminen tai niiden muutokset. Prosessi sisältää suunnitelmien valmistelun, mahdolliset vaihtoehdot, sekä lausunnot ja kuulemiset asukkaille, maanomistajille ja muille sidosryhmille. Tarvittaessa suoritetaan ympäristövaikutusten arviointi EVA. Kun suunnitelma on valmisteltu, se esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaava saa lainvoiman ja tulee voimaan, jolloin sen määräykset ovat sitovia.

Sisältöä tarkasteltaessa kaavalla osoitetaan, miten aluetta saa käyttää esimerkiksi asuin-, liike-, toimitila- tai palvelukäyttöön sekä miten liikenne-, palvelu- ja viheralueet sekä rakennukset sijoittuvat. Se määrittelee rakennusoikeudet, rakennusten korkeusrajat, rivivälin sekä mahdolliset erityispiirteet ja suojelukohteet. Kaavoitus tukee kestävää kaupunkikehitystä, palvelurakenteen toimivuutta ja liikennettä sekä ilmastonmuutoksen hillintää.

Osapuolet ja oikeudet: Maanomistajat, asukkaat, yritykset ja yhteisöt voivat osallistua ja esittää muutosehdotuksia. Päätöksiin voi hakea muutosta hallinto- tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos kaavasta aiheutuu epäoikeudenmukaisia vaikutuksia. Kaavoitus on jatkuva prosessi, jossa kehitys ja säädökset päivitetään vastaamaan muuttuvia tarpeita.