Järjestelmädesign

Järjestelmädesign on suunnitteluprosessi, jossa määritellään ja kuvataan monimutkaisen järjestelmän rakenne, sen osat sekä niiden väliset rajapinnat. Tavoitteena on luoda arkkitehtuuri sekä moduuleja ja komponentteja, jotka täyttävät liiketoiminnan vaatimukset sekä tekniset rajoitteet.

Prosessi kattaa sekä ohjelmisto- ja laitteistokokonaisuudet tai niiden yhdistelmät. Keskeisiä vaiheita ovat vaatimusten määrittäminen ja järjestelmän rajojen asettaminen, arkkitehtuurin konseptointi, komponenttien ja rajapintojen suunnittelu sekä tietomallien määrittäminen. Dokumentaatio sisältää arkkitehtuuri- ja rajapintakuviot sekä päätösten lokin.

Järjestelmäarkkitehtuuri voidaan toteuttaa eri tyyleillä, kuten kerroksittaisella arkkitehtuurilla, asiakkaan–palvelin- tai mikropalveluarkkitehtuureilla sekä tapahtumapohjaisella suunnittelulla. Tärkeimmät ei-funktionaaliset vaatimukset ovat suorituskyky, skaalautuvuus, luotettavuus, turvallisuus, saatavuus ja ylläpidettävyys. Nämä vaikuttavat valintoihin, kuten teknologiaan, tietomalliin, tiedon eheyteen ja virheenkäsittelyyn.

Useita tuloksia ovat arkkitehtuuri-kuvaus, komponenttisuunnittelun määrittelyt, rajapinnat ja tietomallit sekä turvallisuus- ja laadunvarmistusnäkökulmien ohjeistukset. Järjestelmädesignin yhteydessä arvioidaan vaihtoehtoja ja tehdään kompromisseja sekä suorituskyvyn, kustannusten ja aikataulujen välillä. Dokumentaatio sekä mallinnusmenetelmät helpottavat toteutusta, testattavuutta ja tulevaa laajentamista.

Järjestelmädesign liittyy läheisesti järjestelmätekniikkaan ja ohjelmistokehitykseen; se vaatii sekä teknistä osaamista että liiketoimintaymmärrystä. Yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä iteratiivinen kehitys (esim. arkkitehtuurin jatkuva parannus) ovat yleisiä käytäntöjä.