Jälkikäteisanalyysin

Jälkikäteisanalyysi on taloudellinen arviointimenetelmä, joka keskittyy toteutuneisiin kassavirtoihin projektin tai investoinnin jälkeen. Sen tavoitteena on selvittää, millaisia kassavirtoja hanke on oikeasti tuottanut, jolloin voidaan mitata hankkeen todellinen kannAttavuus ja vaikuttavuus sekä ymmärtää ajallinen kassavirran jakautuminen.

Analyysi vertailee toteutuneita kassavirtoja ennalta tehtyihin ennusteisiin ja tavoitteisiin. Tällainen jälkikäteisarvio palvelee päätöksentekoa, budjetointia ja oppimista: sen avulla voidaan arvioida, missä kohdin arviot osuvat oikeaan ja missä poikkeamat johtuvat, kuten muuttuneista olosuhteista tai toteutuksesta johtuvista tekijöistä.

Menetelmät perustuvat pääosin kirjanpitotietoihin, kassavirtalaskelmiin ja budjetteihin. Analyysissä tarkastellaan toteutuneita ja suunniteltuja kassavirtoja sekä lasketaan esimerkiksi kumulatiivinen nettokassavirta, takaisinmaksuaika ja mahdolliset verovaikutukset. Lisäksi voidaan käyttää vertailu- ja varianssianalyyseja sekä, mikäli sovellettavaa, nykyarvon tai sisäisen tuoton mittareita. Jälkikäteisanalyysi voidaan yhdistää muihin taloudellisiin arviointi- ja riskianalyyseihin.

Soveltamisala ulottuu sekä yksityisen että julkisen sektorin hankkeisiin, kuten investointi- ja kehitys-ohjelmiin, rakennusprojekteihin sekä IT-investointeihin. Se toimii palautteen antajana suunnitteluun ja tulevien hankkeiden ennusteiden parantamiseen sekä tarjoaa näkemystä siihen, miten toteutetut ratkaisut vaikuttavat kassavirtoihin pidemmällä aikavälillä.

Rajoitteet liittyvät pääosin datan laatuun ja attribuution varmuuteen: jälkikäteen kerätty tieto voi olla rajoittunutta tai epävarmaa, ja ei-taloudelliset vaikutukset voivat jäädä pimentoon. Silti jälkikäteisanalyysi tukee jatkuvaa parantamista ja parempaa ohjausta tuleville investoinneille.