Insuliiniresistenssiä

Insuliiniresistenssiä on tila, jossa kehon solut eivät reagoi insuliiniin normaalisti. Insuliini on hormoni, jonka haima tuottaa ja joka auttaa glukoosia, eli verensokeria, pääsemään soluihin energiaksi. Kun insuliiniresistenssiä esiintyy, solut eivät ota glukoosia yhtä tehokkaasti vastaan, mikä johtaa korkeampaan verensokeritasoon.

Aluksi haima pyrkii kompensoimaan tätä tuottamalla enemmän insuliinia, jotta verensokeri pysyisi normaalialueella. Tämä kompensointikyky voi kuitenkin ajan myötä heikentyä. Pitkään jatkunut insuliiniresistenssiä ja korkea verensokeri voivat johtaa tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen.

Insuliiniresistenssiä edistäviä tekijöitä ovat muun muassa ylipaino tai lihavuus, erityisesti keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio ja perinnölliset tekijät. Myös ikä ja tietyt hormonaaliset häiriöt voivat lisätä riskiä.

Oireita voi olla aluksi vähän tai ei lainkaan, mutta pitkälle edenneessä tilassa voi ilmetä lisääntynyttä janoa, tihentynyttä virtsaamistarvetta, väsymystä ja näön heikkenemistä. Insuliiniresistenssiä voidaan diagnosoida verensokerimittausten ja joskus insuliinitason mittausten avulla.

Hoito keskittyy elämäntapamuutoksiin, kuten painonhallintaan, terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen liikuntaan. Joissakin tapauksissa lääkehoitoa voidaan tarvita verensokerin hallintaan ja insuliiniherkkyyden parantamiseen.