IPprotokolla

IP-protokolla eli Internet Protocol on Internetin verkkojen perusprotokolla, jolla datapaketit osoitetaan ja reititetään perille. Se toimii datagrampohjaisena ja connectionless-ominaisuudeltaan tarkoittaen, että jokainen paketti käsitellään erillisenä eikä toimitus ole takuuvarma. IP tarjoaa parhaan mahdollisen toimituksen riippumattomasti siitä, missä ja milloin paketti lähetetään.

Osoitteet ja versiot: IP tukee kahta pääversiota: IPv4 ja IPv6. IPv4:n osoitteet ovat 32-bittisiä ja kirjoitetaan decimal-ryhminä (esim. 203.0.113.5), kun taas IPv6:ssa osoitteet ovat 128-bittisiä ja kirjoitetaan hexadesimaaliluvuin kaksipiste-eroteltuina ryhminä. IPv4:ssa käytetään CIDR-muotoa osoitteiden jakamisessa aliverkkoihin, ja käytännössä on sekä julkisia että yksityisiä osoitealueita. IPv6 tarjoaa laajemman osoiteavaruuden sekä oletusarvoisen tuen monimutkaisemmalle liikenteen hallinnalle.

Toiminta ja reititys: IP vastaa pakettien reitittämisestä lähteestä määränpäähän routers-laitteiden avulla. Se on osoitteispohjainen ja paras-ensiksi -toimitus: verkko-ohjain päättää reitin, mutta IP ei varmuuskopioi tai eheytä paketteja. IP-lähde- ja kohdeosoitteiden lisäksi paketti sisältää TTL-tiedon sekä protokollan (esim. TCP tai UDP) tunnisteen. IPv4-otsikossa on myös header-checksum, kun taas IPv6-otsikko on yksinkertaistettu eikä se sisällä perinteistä otsikkoversio-summia.

Ominaisuudet ja turvallisuus: IP on suunniteltu mahdollistamaan yhteyden muodostaminen ja pakettien toimitus ilman luotetusta yhteydestä tai tilanvarausmekanismeja. Luotettavuus rakennetaan yläkerroksissa (esim. TCP). Turvallisuutta parannetaan IPsecillä, joka voi tarjota salauksen ja todentamisen IP-kerroksessa. NAT, reititystiedot ja erilaiset protokollien yhdistelmät ovat yleisiä käytäntöjä nykyverkoissa.

Käyttö ja kehitys: IPv4:n osoitearvon ehtyminen johti IPv6:n laajentuneeseen käyttöönottoon. Nykyisin verkot tukevat kaksikantista (dual-stack) ja tilapäisiä siirtymämenetelmiä sekä tunneli- ratkaisuja IPv4:n ja IPv6:n välillä. IP-protokolla pysyy kehityksen ytimessä, kun internetsovellukset ja palvelut rakentuvat sen päälle.