128bittisiä

128-bittisiä on termi, jota käytetään viittaamaan asioihin, joiden pituus tai leveys on 128 bittiä. Bitti on tietojärjestelmän pienin, kaksiarvoinen yksikkö, ja 128 bittiä muodostaa 16 tavua. Tämä pituus näkyy usein rekisteröitymässä heksadesimaalisessa muodossa, jolloin arvo koostuu 32 merkistä.

Käyttökohteita 128-bittisille arvoille ovat esimerkiksi kryptografiset avaimet (kuten AES-128), 128-bittiset hajautusarvot sekä IPv6-osoitteet. UUID-tunnisteet ovat myös yleinen esimerkki 128-bittisistä tunnisteista; ne ovat suunniteltu antamaan erittäin suuret määrät uniikkeja arvoja käytännön sovelluksiin. Vaikka MD5-hashi tuotetaan 128 bitissä, nykyinen turvallisuustilanne suosittelee sen käytön välttämistä luotettavampien vaihtoehtojen vuoksi.

Tietoteknisessä kontekstissa 128-bittisiä arvoja käsitellään sekä ohjelmointi- että arkkitehtuuritasolla. Jotkin ohjelmointikielet tukevat 128-bittisiä kokonaislukutyyppejä, ja suurin osa nykyisistä prosessoreista käsittelee 128-bittisiä dataa pääasiassa SIMD-rekistereillä tai useiden peräkkäisten 64- tai 32-bittisten arvojen avulla. Käytännössä 128-bittinen tieto voi olla tallennettuna muistissa tai siirrettävänä verkossa 16 tavuna.

Turvallisuusnäkökulmasta 128-bittinen avain tai muun 128-bittisen rakenteen pituus tarjoaa korkean turvallisuustason: teoreettinen työstömäärä avaimen murtamiseksi on noin 2^128 operaatioita, mikä on nykytekniikalla käytännössä kestävä. Tämä tekee 128-bittisistä ratkaisuista yleisesti suositeltuja nykyaikaisessa kryptografiassa ja identiteetin hallinnassa, kunhan käytetään vahvoja ja ajantasaisia algoritmeja.