128bittinen

128bittinen on tietojenkäsittelyyn liittyvä termi, jolla viitataan tiedon, avaimen tai lohkon pituuteen, joka on 128 bittiä. Bitti on perusyksikkö, ja 128 bittiä mahdollistaa erittäin suuria lukusarjoja sekä monimutkaisempien kryptografisten ja osoitekokoisten rakenteiden kuvaamisen. Käytännössä 128bittinen piirtää rajan moniin teknisiin valintoihin ja turvallisuusarvioihin.

Käyttökohteita ovat erityisesti kryptografia ja laajat osoitteistajat. Esimerkiksi AES-128 käyttää 128-bittistä avainta ja 128-bittisiä lohkoja, mikä muodostaa sen turvallisuutta ja suunnittelua pitkälle määrittävän lähtökohdan. IPv6-osoitteet ovat 128-bittisiä, mikä mahdollistaa erittäin suurten verkko-osoitteiden määrän. 128-bitin kokonaisluvut ovat ohjelmoinnissa yleisiä, ja monissa kielissä tuetaan 128-bitin tyyppisiä arvoja (esimerkiksi erikoistuneet laajennukset tai kompilaattorikohtaiset laajennukset). Tietokoneissa 128-bittisiä operaatioita toteuttavat sekä erityiset laitteistotehostukset että yleiset rekisterit ja SIMD-ohjainsarjat.

Tietotekniikassa 128-bittisyyden turvallisuuslupaus viittaa bruttoteoreettiseen hyökkäyksen vaikeuteen: esimerkiksi AES-128:n avaimen brutto-hyvän vastaavuuden arvioksi käytetään noin 2^128 operaatioita, mikä on nykykatsauksen mukaan käytännössä turvallisuusraja. Suorituskyky ja kustannukset riippuvat arkkitehtuurista: monet modernit prosessorit tukevat 128-bittisen laajuuden operaatioita tehokkaasti, mutta joissakin tapauksissa 128-bitin käsittely on muistuttavasti hitaampaa kuin 64-bittinen, jos luonnollinen 128-bit tuki puuttuu.