Histologisissa

Histologisissa viitataan histologian alaan ja siihen, mitä liittyy mikroskooppisen kudos-tutkimuksen menetelmiin, materiaalin valmistukseen sekä tulosten tulkintaan. Sanaa käytetään kuvaamaan asioita, jotka ovat histologian kontekstissa, kuten histologisia näytteitä, tutkimuksia tai menetelmiä. Histologia on biologian ja lääketieteen ala, joka tutkii kudosten mikroskooppista rakennetta ja järjestäytymistä.

Käytännössä histologinen työ alkaa näytteiden keräämisestä ja niiden kiinnittämisestä (yleensä formaldehydi) säilyvyyden varmistamiseksi. Näytteet käsitellään, upotetaan parafiiniin, leikataan ohuiksi viipaleiksi mikrotomilla ja värjätään, usein hematoksyliini-eosin-värjäyksellä (H&E) tai erikoisväreillä. Viipaleet asennetaan varten peittäviin levyihin. Nykyään histologisiin tutkimuksiin sisältyy myös immunohistokemia ja in situ-hybridisaatio, joiden avulla voidaan paikantaa tiettyjä proteiineja tai nukleiinihappoja kudoksissa.

Käyttökohteita ovat kliininen patologia, perus- ja soveltava tutkimus sekä eläin- ja kasvitieteellinen histologia. Klinisissä yhteyksissä histologia tukee diagnoosia kudosrakenteen perusteella ja voi auttaa hoitopäätösten tekemisessä. Histologinen työ vaatii tarkkaa näytteiden käsittelyä, laadunvarmistusta ja tulkintaa koulutetun henkilöstön toimesta.

Etymologisesti termi juontaa kreikkalaisista sanoista histos "kudos" ja logos "tutkimus". Histologisten menetelmien kehitys on mahdollistanut syvällisen ymmärryksen kudosten normaalista rakenteesta sekä sairauksien morfologiasta.