Hermosignaaleja

Hermosignaaleja ovat hermoston tiedonkulun signaalit, joita välitetään sekä sähköisesti toimintapotentiaaleina että kemiallisina signaaleina synapseissa. Pääasiallinen sähköinen signaali on toimintapotentiaali (AP), joka syntyy, kun solukalvon jännite saavuttaa kynnysarvon ja Na+-kanavien nopea avautuminen käynnistää depolarisaation. Tämän jälkeen Na+-kanavat sulkeutuvat, kaliumkanavat avautuvat ja tapahtuu repolarisaatio sekä lepovoltauksen palautuminen.

AP etenee aksonissa, ja sen nopeus riippuu aksonin koosta sekä myelinoinnista. Myeliini koostuu rasvoista ja proteiineista, ja sitä muodostavat oligodendrodo-syyt CNS:ssä sekä Schwann-solut PNS:ssä. Saltatorinen johtuminen tapahtuu Ranvierin solmujen välillä, mikä nopeuttaa signaalin kulkua.

Synaptinen siirto tapahtuu synapsissa. AP saapuu presynaptiseen terminaaliin ja avaa Ca2+-kanavat, mikä saa aikaan välittäjäaineiden vapautumisen synaptiseen rakoon. Välittäjäaineet sitoutuvat postsynaptisen solun reseptoreihin ja aiheuttavat eksitoivan tai inhiboivan postsynaptisen potentiaalin, joka voi laukaista seuraavan AP:n tai estää sen.

Signaalin koodaus perustuu pääasiassa taajuuteen ja pulssien aikaväleihin sekä siihen, miten erilaiset synapsit reagoivat. Synaptinen plastisuus muokkaa tulevaa viestintää ja on keskeinen oppimisessa ja muistissa.