myelinoinnista

Myelinointi on prosessi, jossa aksonien ympärille muodostuu myeliinivaippa. Tämä vaippa koostuu useista lipideistä ja proteiineista muodostuvista kerroksista, ja sen tehtävänä on nopeuttaa sähköisten signaalien etenemistä aksonissa. Myeliiniin ympäröityn aksonin pituus jakautuu toistuviin myelinisoituihin segmenteihin, joiden välissä ovat Node of Ranvierin kohdat, mahdollistamassa saltatorisen johtumisen.

CNS:ssa myeliini muodostuvat oligodendrogliaalisista soluista, PNS:ssa Schwann-soluista. Oligodendrogliaaliset solut voivat myelinoida useita aksonin osia yhdellä solulla, kun taas Schwann-solut myelinöivät yksittäisiä segmenttejä. Myelinoinnin kehitys alkaa varhaislapsuudessa ja etenee eri aivoalueilla eri tahtiin, jatkuen osin nuoruuteen asti.

Koostumus ja funktio: myeliini koostuu pääosin lipideistä (noin 70–85 %) ja proteiineista. CNS:n myeliinissä keskeisiä proteiineja ovat MBP ja PLP, PNS:n myeliinissä puolestaan P0 ja PMP22. Myeliini mahdollistaa nopean johtumisen sekä saltatorisen etenemisen aksonissa ja tarjoaa tukea aksonin metaboliselle yhteistyölle gliaalisolujen kanssa. Myelinoinnin oikea toiminta on keskeinen neuronin sähköisen viestinnän tehokkuuden kannalta.

Sairaudet ja ikä: demyelinaatio on tärkeä patologinen ilmiö useissa sairauksissa, kuten keskushermoston multiple sclerosis (MS) -taudissa ja Guillain-Barré -oireyhtymässä. Ikääntymisen myötä remyelinaatio ja vaipan ylläpito voivat heikentyä, mikä vaikuttaa johtumisnopeuteen ja neurologiseen toimintaan.